torstai 13. maaliskuuta 2014

Muutto

Heipä hei kaikille!

On taas sattunut ja tapahtunut, mutta onneksi mukavia sellaisia.

Kävi niin että poika sitten muuttaa omilleen....(huokaus), mutta onneksi matka ei ole pitkä, sillä tästä meidän A-rapusta poikani menee kimpsuineen ja tavaroineen B-rappuun:)

Kävi niin että oikeastaan asunto löysi pojan. Ihan kysyttiin, onko halukas tulemaan vuokralle yksiöön. No, eihän siinä kumpikaan kauan miettinyt, että jepulis jee....ja nyt on vuokrasopimus allekirjoitettu, muuttoilmoitus tehty ja kaikkea muuta touhuttu kuin blogattu;)

Villa Walliniin se tietää suuria mullistuksia!! Olohuone pysyy olohuoneena!! Ja mä saan vihdoin oman makuuhuoneen!! Voi tätä ilon tunnetta<3

No, kukkaro on saanut huutia ja säästöt on saaneet kyytiä, kun mulle tulee muuton vuoksi pakko hankintoja....

Autotallissa on tällä hetkellä omissa paketeissaan odottamassa: lasivitriini (lue:kirjahylly), tv-taso ja senkki. Pahvilaatikossa komeilee makkarin tuleva kristallikruunu.

Eli blogi saa uutta draivia kun pääsen itseäni toteuttamaan:D

Aikaa tässä menee vielä. Maalikauppaankin pitäisi keritä, makkarin seinät pitää maalata ja osin tapetoida, eikä ole harmainta aavistustakaan mitä ihanaa tahtoisin..

Sohvan hankinta odottaa....

Nyt jo aattelen, kun väsyneenä palaan töistä, pääsen sohvalle pötköttämään..vautsi vau;)

Pojan kämppä on just tapetoitu ja niin nätti, että kelpais mulle kans. Tänään pesin siellä ikkunat ja ripustin verhot ikkunaan. Kiva sisustaa hiukan erilailla kun omaa. Poika valitsi kanssani sopuisasti Vallilan ihanan Kelohonka-verhon harmaapohjaisena. Tapeteissa on myös puunoksisto kuvia, joten herra asustaa melkein Central Park-tyylisessä kämpässä.
Seinälle pääsee vielä iso New York-taulu. Mutta se siitä huushollista:)

Mutta täällä alkaa kohta puolin makkarin pintaremontti, laittelen sitten makkarin ennen-ja jälkeen kuvia

Täällä on nyt kaaos...laatikoita ja tavaroita on pitkin poikin. Sen verran otin kameran käteen että kuvasin pikku uutuudet jotka hankin Jeanne Living-kokoelmista:


Rekkari


Omat nimikirjaimet, johonkin tuleviin tuunauksiin.

Pe-Ma vielä töissä ja sitten se loma alkaa. Mikä loma? Tiedossa pelkkää muuttoa ja siivousta ja remppaa, ja ai ku ihanaa: uudet huonekalut käyttöön...uudet asetelmat.....ei sittenkään hullumpi LOMA<3

Kuullaan ystävät ja aurinkoisia päiviä toivottelee:

Anne-Mari

10 kommenttia:

  1. Hieno homma, poika omillaan, mutta kuitenkin lähellä.
    Innolla odottelen makkari kuvia :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva:) Juu poika käy kuulemma kotona aina syömässä ja sitten siirtyy omaan valtakuntaansa:)

      Poista
  2. Onpas kiva keväinen muutos! Saat ihan uuden näköisen kodin ja mahdollisuuden sisustaa, ihanaa! Odotan innolla kuvia ja koitan taas jättää tassunjälkiäkin...on niin jäänyt vähälle viime aikoina!

    Nauti muutto ja remppapuuhista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän nauttia, vaikka nyt just tää kaaos stressaa. Pojan 18v synttäritkin pitäis järjestää täällä pahvilaatikoiden seassa.....no kait tämä tästä ja se lopputulos kutkuttaa:))

      Poista
  3. JEE!!! Ihana juttu...vaikka tietysti on ikävää, kun viimeinen poikanen lentää pesästään...no onneksi lähelle..., mutta ihanaa, että saat lisätilaa..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin... multa onkin jo kysytty onko haikee olo. Ja kai sekin fiilis on tulossa kun joskus tuleekin hiljaiseen kotiin...mutta silti uutta kohti iloisin mielin:)

      Poista
  4. Jeeeee!!! Osaan kuvitella millä ilolla ja innolla alat siellä kotonasi hääräilemään! Kivaa,ihania kuvia siis luvassa :) (niin kuin aina! ) Ja mukavaa,ettei poika kovin kauas muuta,jos vaikka ikävä yllättää ;)
    Ja nyt vielä koko loma aikaa puuhata kaikkea kivaa,wow! Nauti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei muuta kauas, muuten ei olisi ihan kivutonta tämä pesästä lähtö<3 Loma menee todellakin "pikku puuhastelussa":)

      Poista
  5. Tuota aikaa odotan kauhulla. Luulenpa, etten sopeudu pesän tyhjenemiseen yhtä tyynesti ja iloiten. Varmaan auttaa kun poika on sen verran lähellä kuitenkin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä minäkin aika herkkä olen. Tossa ku tuli kutsuntapaperit kotio muutama viikko sitten, huokaus todella syvään, että joko ne nyt sinnekkin mun pientä poikaani odottaa....nyyh. Onneksi ollaan kummiskin naapureita:))

      Poista