keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Tylsän päivän tarinoita (vaatii lukuintoa)

Moi,

ei sais valittaa, mut kummiskin vähän...huokaus....sataa, sataa, pimeää...tylsää....

Aamulla sain nukuttua oikein pitkään, nousin meinaan klo 9.30 ylös. Yes!

Illalla olin jo päättänyt että käyn seurakunnan kirpparil, kunhan aukee.

Sitä ennen päätin, että nyt koristan nuo alpakkalautaset karttasivuilla. Joo....miten sais oikeen siistin ympyrän tuon lautasen keskelle. Ei oo harppia...jotenkuten sit mittasin ja leikkasin hiukka ympyrän tapaisen lautasen keskelle. No ei oo liimaa.....kuumaliimaa ois....siitä tulee kuppurainen, ei käy.

No se homma jäi kesken. Lähdin sinne kirpparil, olin 2 minuttia ja totesin, ei oo mitään kivaa. Näin kaupan, tuolta sais puikkoliimaa....kävelin ohi, ei huvittanut sitäkään ostaa.

Kotona manasin...avasin askartelukaappini oven ja manasin lisää. Saakeli! Kaikki tavarat ulos ja pikkuista inventaariota tekemään. Oma koppa pojan askarteluille, ettei aina tartte kinata mikä on Mummelin tavara ja mitä saa tai ei saa käyttää. Jokaikinen helmi, nuppineula, lankanpätkä, rulla, teipit ja JEE liimapuikko on nyt omilla paikoillaan ja omissa koreissa järjestyksessä. Kaikki synttärikortit, joulukortit, tarrat, höyhenet, leimasimet...kuin myös järjestyksessä! Huh!

No sitten alppakkalautasen ja karttapaperin pariin. 30 sekuntia ja valmis. Mitä sitten??

Nälkä. Ei huvita tehdä mitään. Pyykkikone päälle. Nälkä. Syödään sitten vaikka leipiä kunhan käyvät leipägrillin kautta, rutkasti juustoa väliin. Nami. Kaloreita 1000.

Leffaa....tv-sarjaa syömisen seuraksi. Tyydyin kahteen rikossarjaan. Näyttää kolmas olevan vieläkin paussilla-kohta puoltoista tuntia ollut.

Paussin aikana siivosin keittiöstä kulmakaapin....ja sitten siivosin seinäkaapin.....odottamassa on tiskipöydän astiavuori ja ikkunan edessä oleva pöytäpinta.

Paljon on myyty tavaraa fb:n kirpparilla, taidan laittaa vielä lisää. Kuka on käskenyt ostaa 20 kappaletta eriparia ruusukuppia. (ai niin...haaveilin puutarhakutsuja jossa niitä käytettäisiin). Pihapuuttuu (se ikioma).

Nyt on ruusukupit piilossa, osa vaaleanpunaisista kipoista piilossa ja osa menee myyntiin. Eiku kuvaamaan tuotteita. Ekaksi HOME-palikat esiin. Palikkakirjaimet siis. No nää onkin aikakivat, jospa mallaan ne tuohon seinäkaapin hyllylle. Siinä ne kököttää. Myydäkkö vai ei? Loputkin tavarat kuvaamatta, kun päätin alkaa blokkaamaan ja katsomaan mitä kuvia tästä mun huiskimisesta on syntynyt.

Ai niin välistä jäi se, että parvekkeelta otin sen koristetukiraudan pois ja hain myös yhden lankaköynnöksen lämpimään. Taatusti kuolee nyt sisätiloissa.

Jaa, jos lataisin ne kuvat viel tänne, mitä olen touhunut. Huh...ottaisko päikkärit? Ei näin myöhään, menee Emmerdalen odotteluksi...mitä sitä keksisi????


Tämä rauta komeilee nyt makkarin ikkunaa vasten.


Päivän tuunaus!




Puhelin pääsi eteisestä klaffilipaston päälle ja pieneen  koriin pääsivät vanhat viivottimet, sakset ja pieni nuija.

Tää järjestely syntyi kun lipaston laatikoihin pääsi siististi askartelutavarat.



Ja risukimppuun pääsi mukaan koristeomena ja pari koriste hilelehteä.


Kaikki vaaleanpunainen alko ärsyttää. Vaaleutta esille siis. (kaikki v.punaiset tavarat on pinossa tiskipöydällä...huoh...)






Tässäkin ärsytti vanha asetelma. Nyt ärsyttää vähemmän.




Palikat. En tiedä ärsyttääkö?



On tahmee päivä!! Mutta tämäkin päivä on talletettu, huomenna taasen parempi päivä - toivon.

Tästä päivästä teki hyvää se, vaikka kuinka ärsytti niin tulipa taas järjestettyä asiat kuntoon. Askartelukaappi on ollut ihan toivoton tapaus. Aina kun jotain tartti sai kaapata lähes kaikki tavarat ulos, että sen liimapuikon, teipin tms mitä nyt etsikin löytyisi. Nyt ne on tallessa. Ja jos omistavat kannen, kannen päällä lukee selkeästi mitä siinä on.

Puutelistassani lukee muuten nyt:

- harppi
- lisää liimaa
- lisää teippiä

Toipumaan päin ollaan menossa;)

Anne-Mari

4 kommenttia:

  1. Tahmeeta elämää, vai ☺ Nooh, sitähän se aina välillä tahtoo olla, ettei pääsis unohtumaan liian helppo ja hyvä olo ☺ Voin kuvitella tunteen - I feel for you ♥
    Hyvä, että helpottaa jo ♥ Ja ehkä kaikella oli myös tarkoituksensa ☺

    VastaaPoista
  2. Hiukka oli juu;) Turhaa tämä valitus ja haukottelu on, mut ainahan näitä valivali päiviä ilmenee-mullekkin.

    VastaaPoista
  3. Voi tyrskähdysaalto sentään :D Ei sais nauraa toisen tahmeelle päivälle, mutta niin hyvin kuvasit tunnelman,että alko väkisin naurattamaan! Kuulosti nimittäin melko tutulta ;) Joskus vaan on tollasia kökköpäiviä. Mutta onneksi ne menee ohi :) Ja paljonhan sait kuitenkin aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, taisin kirjoittaa pilke silmäkulmassa;) Mutta tahmee oli päivä, vaikka kuinka hauskasti sitä kuvailikin....Ja pienessä kiukussa saa kummasti aikaan!

      Poista